8/16/2017

GIGS | COUNTING LIFEBOATS

Today I woke up knowing that no matter what I do
My life’s a loop
What I did, what didn’t do
I’m just sitting here left without a clue.
IMG_7399
IMG_7386

Oh I can’t deny

That I feel like I’m only a moment away from saying goodbye

I’m leaving your side

I’m paralyzed by the lies

That used to make me smile

Now I can’t hide

From times I tried to leave behind

So watch me stride

IMG_5849 IMG_7364 IMG_5882-Edit


Blogin kirjoittaja joutui jostain syystä aikanaan saksan tunnilla miettimään omaa suomenkielistä lempisanaansa. Pitkällisen pohdinnan jälkeen sanaksi valikoitui lohtu, tai oikeastaan lohdullinen, koska sen kuuleminen tuntuu rauhoittavalta. (Allekirjoittanut kirjoitti ensin monta kertaa "koska sen kuuleminen tuntuu lohdulliselta" ennen kuin tajusi, että se ei ehkä tuo pointtia tarpeeksi selkeästi esiin.)

Keikat, joiden aikana tai jälkeen tajuaa jotain joko sitten itsestä tai maailmasta, ovat yksinkertaisesti parhaita. Tältä keikalta jäi käteen muutaman kyyneleen lisäksi lohdullinen olotila. Oulun oman Counting Lifeboatsin keikalla viimeinkin tajusin, että mun koti tulee aina olemaan pohjoisessa, missä päin maailmaa sitten olenkin ja minne ikinä tänä syksynä suuntaankin. Koska pohjoinen on enemmänkin mielentila; tunnetta ja henkisyyttä, kuin postinumerokoodeja ja sitä missä fyysisesti satut sillä hetkellä majailemaan. Ja tätä oivallusta on kiittäminen biisin, jossa on kohta: "The northern lights will guide me home." Täydellistä, eikö totta?

Taustatietona kerrottakoon se, että olen koko kesän ajan ollut hieman hukassa ja koittanut etsiä sopivaa paikkaa itselleni. Ja vaikka jossain kohtaa tuntuikin siltä, ettei sitä sopivaa paikkaa löydy niin tällä hetkellä olo on erittäin positiivinen.

Counting Lifeboats oli enemmän kuin hyvä niin musiikin kuin valokuvattavuuden osalta. Support your local, aina. 

8/01/2017

THOUGHTS | ROCKTOBER UNPUBLISHED

_Z7A7912 _Z7A7861 _Z7A7897 L10A8519 L10A1903 L10A8266

Soita mulle Deafheavenin Unrequitedin alku.
Se saa mut tuntee olevani elossa.
Otat kiinni, kun tipahdan korkealta ihan liian kovaa.
Mutta toisaalta annoit kaatua naama edellä asfalttiin,
oppia kantapään kautta.
Puhu äänellä jonka kuulen.
(Ole siinä.)
Maailma sattuu.
Mutta ehkä se on ihan hyvä asia,
koska se meinaa sitä, että en ole vielä
l u o v u t t a n u t.

Ei muuta kuin sitä, että näissä kuvissa olevat tyypit on hienoja ihmisiä, hyviä muusikoita ja upeita persoonia.

Älkää ikinä lopettako soittamista.