9/26/2018

MUSIC | RECENTLY

IMG_7883

Alkuvuodesta blogissa näkyi muutama Released in - nimellä kulkenut postaus, joiden tekeminen kuitenkin hyytyi kevään kiireiden iskiessä päälle. Viime aikoina on tullut sen verran paljon hyvää uutta musiikkia ja uusia artisteja, joiden myötä "paluu" tämän postaussarjan pariin tuntuu mielekkäältä ja inspiraatiota riittää.


FANNY - Cold (prod. FANNY)

"I know I'm cold,
but you will be fine"



Elektronista poppia tekevän suomalaisen FANNYN uusi biisi Cold ihastutti allekirjoittaneen heti ensimmäisellä kuuntelulla. Fannylta on aikaisemmin tullut kolmen biisin EP "Woman On A Deadline", jonka biisit hän on kirjoittanut itse. Cold on kuitenkin ensimmäinen kokonaan Fannyn omaa käsialaa oleva julkaisu, koska hän on myös tuottanut biisin.

"I'm just a girl making music in my bedroom, and that's exactly what my music should sound like" Fanny toteaa, kun kyselin hänen fiiliksiään uuden biisin julkaisusta. Nuorelle artistille on tärkeämpää  niin sanotusti "pysyä pelissä mukana" luomalla uutta musiikkia seuraajilleen, kuin hioa kaikkea täydelliseksi ennen julkaisua.

Cold kertoo sydänsuruista, mutta se ei suinkaan ole biisin ainoa sanoma. "Tytöillä on kauheat paineet olla söpöjä ja puhua sekä postata kuvia poikaystävistään. Ja mä en ole sellainen." Biisissä Fanny miettii sitä, tekeekö yllämainittu hänestä kylmän ihmisen vai ei.

FANNY is a new electropop talent from Finland. Her new song "Cold" warmed my heart the first time I listened to it. Last year she released an EP called "Woman On A Deadline", which she wrote all by herself. Cold is the first song she's also produced.

"I''m just a girl making music in my bedroom, an that's exactly what my music should sound like", Fanny says, when I asked her about her music and her feelings after Cold's release. To Fanny it's important to constantly create new music for her followers, rather than sit at home and trying to make everything perfect before releasing anything.

Cold tells a story about a heartbreak. But it's not the only story in the song. "I feel like it's a huge expectation that girls should be super sweet and always talk and post pictures of their boyfriends. But I'm just not like that!" In the song, Fanny thinks that is she a cold person or not, because she's not what people usually except girls to be.



Gleu - Homecoming (prod. DiPulio) 


Mun viime aikojen ehdoton lemppari-artisti on ollut Gleu. Muhun on aina kolahtanut yhdistelmä: hyvä biisi & siistit visuaalit. Älypuhelinten kulta-aikana kun kuka tahansa pystyy kuvaamaan videoita, joten musavideoissa pitää olla jotain mielenkiintoista tai joku koukku, että mut saa katsomaan loppuun asti. Gleun projekteissa se koukku on asenne. 

Homecoming on biisi, joka jättää teeman kuulijan päätettäväksi, mutta inspiraatio sen kirjoittamiseen on lähtenyt Gleun muutosta Suomesta takaisin Englantiin = kotiinpaluusta.

Lately my favourite artist has been Gleu. Good song with cool visuals equals perfect combo. Nowadays everyone with a smart phone can make videos, but music videos needs to be interesting or some kind of catch, that I'll watch till the end. And for Gleu that catch is his attitude and vibe.

"Homecoming is about moving away from Finland back to England, but mostly for the user to decide". And that's how songs are nowadays. There is a back story to almost every song, but they leave room for the listener to make their own presumptions. 



IMG_7835


MELO - ching* ching* (prod. 4eva)

"Ehkä sun sisäl ei vaa pala sama liekki
Ehkä meil ei oo vaa sama mieli
Ehkä meil ei oo vaa sama kieli
Ehkä oon vaa löytäny oman tieni
Ehkä meis on vaa joku ero pieni." 


 Viime perjantaina julkaistu, 4eva'n tuottama ching* ching* sinkku on lohkaisu tämän viikon perjantaina Skorpionin kautta tulevalta Melon debyytti-albumi FREDA 4EVA'lta. Melossa tällä hetkellä kiehtoo biisien soundin moninaisuus. Tietynlainen ennalta-arvattamattomuus on läsnä koko ajan, kun ikinä ei tiedä minkälaista musaa Melolta on tulossa. Ja se on hyvä asia. 
+++
MELO - J5 SOLDIER (prod. johi5)
"Mä en pelkää sua, verta molemmat vuodetaa
Pelkäätkö sä mua vai pelkäätkö sä kuolemaa?
Onks sulla sama sävy jos me nähään huomenna
En puhu paskaa niinku sä, voiks joku suomentaa?

Maanantai-iltana hieman yllättäen Melon Soundcloudiin ilmestyi kolmen biisiä sisältävä ***SOUNDTRACK TO BUSS TO***. Kaikki kolme biisiä oli jotenkin rauhallisempia, kuin yllä oleva ching* ching* ja sitä ennen julkaistu tuplasinkku Tappakaa / Krush. Jotenkin nää jollain tapaa muistutti mua alkuvuodesta tulleesta Matalapaineesta.


IdleGod - 0.5

"You cut their skin with your words just to feel something.
You make oceans with your tears wishing for nothing."

Viime aikojen mielenkiintoisin uutuusbiisi puolestaan tuli IdleGod - nimellä musiikkia tekevältä brittiläiseltä muusikolta. 0.5 - sinkkua ei oltu vielä julkaistu, kun törmäsin kyseisen biisin kansikuvaan ja se oli omiaan herättämään allekirjoittaneen mielenkiinnon. Niin kuin biisin sanoista pystyy päättelemään, biisi kertoo siitä miten biisin tekijä kokee masennuksen ja kivun. Ensimmäinen ajatus tämän biisin kuullessani oli se, että tää toimisi tosi hyvin isommallakin stadionilla. Tässä on jotenkin tosi mahtipontinen soundi!

The most interesting newest release comes from Brithis artist named IdleGod. Aestethic is the right word to describe IdleGod's projects. When I discovered him, 0.5 wasn't out yet, but the cover photo was and it raised my interest. I can't stress this enough how important beautiful visuals are nowadays. His first single, 0.5 tells a story about depression and how he feels it. The first time I heard this single, I couldn't help but think about how good this would sound if this was played in a big stadium. The atmosphere in this song is majestetic!

  

9/10/2018

RUKA | A DAY WITH A LOVELY PLANET

IMG_3785 IMG_3833 IMG_3860 IMG_3868 IMG_3825

Viime kuussa vietin yhden aamupäivän Oulangan kansallispuistossa A Lovely Planet matkablogia pitävien Hayleyn ja Enricon kanssa. Heidän blogi on jo pitkään ollut yksi mun lemppari-matkablogeista, joten oli todella mukava viettää aikaa heidän kanssaan. 


Alkuun allekirjoittanutta tosin vähän jännitti puhua englantia, kun sitä ei ollut pitkään aikaan tarvinnut tehdä muuten kuin kirjoittamalla. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin ja puolen tunnin päästä ei enää kuumottanut.

Mä oon elänyt ja kasvanut näissä maisemissa, ja omalla tavallaan sen, että luontoon pääsee aika lailla omalta takapihalta ja siellä on oikeasti kaunista ja nättiä tuntuu niin arkipäiväiseltä asialta. Sen takia onkin kiva nähdä Rukalle ensimmäistä kertaa  tulevien ihmisten reaktioita tähän hiljaisuuteen ja luonnon kauneuteen ja läheisyyteen. 

ENG: Last month I spent an afternoon in Oulanka national park with Hayley and Enrico from A Lovely Planet. Their blog has been one of my favourite travel blogs for quite a while now, so it was so cool to spend some time with them and hear about their travels and plans.

I've always been better at writing than talking, so at first I was a bit nervous and shy. But I got over it and I'm super happy that I did, because it's always interesting what you can learn just by talking to other people, especially to new ones.

It's always nice to see people's reactions to the pure nature and the quietness in the woods. I've lived in these areas my whole life and I take it for granted. But every time when I come back from bigger cities I feel like a tourist, who's experiencing the quietness for the first time ever. 

Thanks Hayley and Enrico, hope to see you again somewhere! 

7/20/2018

RUKA | SUNNY & RELAXING SUP WEEKEND

IN ENGLISH BELOW!
IMG_2711 IMG_2704 IMG_2763 IMG_2769 IMG_2734


Kävin viime viikonloppuna kuvaamassa Outdoor Passion Finlandin kolmatta kertaa järjestämää Ruka Sup Weekendiä. Koko viikonlopun ajan aurinko paistoi melkein pilvettömältä taivaalta - ilma ei olisi voinut olla yhtään parempi. 

Viikonoppu sopi täydellisesti niin vasta-alkajille, kuin jo pitempään suppailleille. Ohjelmassa oli nimittäin huomioitu eri tasoiset harrastajat. Oli pikakurssia lajin pariin haluaville, 25 kilometrin marathon ja ohjelmantäyteisen viikonlopun jälkeen sunnuntaina vielä rentouttavaa SUP joogaa. 

Muutama päivä iloisien ja rentojen suppaajien kanssa herätti mielenkiinnon kyseistä lajia kohtaan. En tosiaan ole ikinä astunut jalallanikaan sup-laudan päälle. Mutta laji näyttää todella hauskalta ja täydelliseltä aktiviteeltilta helteisiin kesäpäiviin. Siispä tämän kesän tyhjähkölle to do - listalle kohta: testaa suppailua!


ENG: I spent last weekend photographing Ruka SUP Weekend - as the event's title says: a weekend full of stand up paddle boarding in the beautiful surroundings of Ruka. This was third year when Outdoor Passion Finland organized the event. Sun was shining and people were happy. 

Weekend's program was made to fit for everyone from curious beginners to the ones who had previous experience with supping. From basic skills - crash course to 25 kilometers marathon and a weekend full of program ended to relaxing SUP Yoga session. 

Few days with happy and laid-back stand up paddlers was enough to get me interested. Yeah, I've never stood in a sup-board. But it looks like a fun activity, especially in warm summer days. There aren't many things in my Summer 2018 to do - list, so I may as well add: try stand up paddling to it! 

7/11/2018

GIGS | KESÄN EKAT FESTARIT

01 IMG_9432-Edit IMG_9320-Edit IMG_9534 IMG_9581 IMG_9801 IMG_9746

Mun festarikesä alkoi viime viikonloppuna Kajaanissa jo viidettä kertaa järjestetyiltä Kainuun Musiikkijuhlilta. Olin itse asiassa kerran aikaisemmin käynyt kyseisessä tapahtumassa ja jo silloin tapahtuma jäi hyvällä tavalla mieleen. Vaikka festivaali onkin esimerkiksi samana viikonloppuna järjestettävään Ruisrockiin ja muihin Suomen suurimpiin festivaaleihin verrattuna pieni, sinne on vuodesta toiseen saatu koottua Suomen huikeiimpia artisteja. 

Voitteko uskoa, että kaikki nämä kuvat on otettu kiinteällä 50mm - objektiivilla? Pari kuukautta on tullut kuvattua enimmäkseen Tamronin 10-24 - laajakulmalla, joka on ihan näppärä oikeanlaisissa tilanteissa. Laajikseen verrattuna 50 millisen terävyys yllätti positiivisesti. 

Perjantaina lavalla positiivisuutta festarikansaan valoi kuvissa olevat Rukallakin keväällä esiintyneet Gasellit, Ellinoora, sekä Laura Voutilainen. Näiden lisäksi perjantai-illan hämärtyessä pääsin kuuntelemaan myös Arttu Wiskaria, sekä ainakin omasta mielestäni Suomen parhaimman lavakarisman omaavaa Olavi Uusivirtaa, joista kuvia myöhemmin. 

Ollaan aikalailla heinäkuun puolivälissä ja silti mun kesäsuunnitelmat on vieläkin auki. Olisi kiva käydä toisillakin festareilla, mutta vaihtoehtoja on niin monia, että valinnan vaikeushan tässä meinaa iskeä. 

Minkälaisia kesäsuunnitelmia teillä on? Oletko menossa johonkin festareille? 

6/12/2018

RUKA | CITY SURVIVORS ENSIMMÄISTÄ KERTAA TUNTURISSA

IMG_8571 IMG_8585 IMG_8591 IMG_8782 IMG_8863 IMG_8872 IMG_8730 IMG_8740

Viimeinen kuukausi on ollut blogin puolella todella hiljainen. Syy siihen on erittäin yksinkertainen - allekirjoittanut on ollut todella kiireinen muun muassa pääsykokeiden takia. Joten vuorokauden tunnit ei ole riittänyt kunnollisen blogipostauksen kasaamiseen.


Mutta nyt pääsykokeet on tältä vuodelta ohitse ja aikaa on runsaasti enemmän. Viimeisen parin viikonlopun aikana Rukalla ja sen välittömässä läheisyydessä on ollut todella siistejä tapahtumia. Ensimmäinen niistä oli polkujuoksutapahtuma NUTS Karhunkierros, josta lisää myöhemmin.

Toinen tapahtumista oli viime lauantaina ensimmäistä kertaa tunturi-maisemissa järjestetty City Survivors -seikkailutapahtuma. Amazing Race - henkisessä tapahtumassa pareittain kulkevat kilpailijat suorittavat reitin varrella olevia tehtäviä. Rukalla kilpailijat pääsivät muun muassa lassoamaan poronsarvia, kiipeilemään rinteitä ylös-alas, sekä käyttämään matikkapäätään. Vihoviimeinen rasti puolestaan tarjosi omanlaisen elämyksensä: suppailun. Sää oli vähän kolea ja tuulinen, joten voidaan nimenomaan puhua elämyksestä. Tunturin tuomat mahdollisuudet ja haasteet olivat otettu hyvin huomioon reittiä suunnitellessa.  Allekirjoittanut puolestaan koki päivän aikana oman elämyksensä kesän ensimmäisen, erittäin vauhdikkaan, mönkijäkyydin merkeissä. Vähän jalat tärisi sen jälkeen, mutta onko tuo ihmekään?

Tapahtumissa parasta on nähdä osanottajien ilo, mutta erittäin mahtavaa on myös tutustua uusiin ihmisiin, jotka tekevät töitä tapahtuman eteen suurella sydämellä. Iso kiitos tapahtumassa mukana olleille ihmisille! Etenkin juonto - ja palkintojenjakohommissa olleille Fitnesmalli 2018 - kilpailijoille.

Suosittelen lämpimästi City Survivorsiin osallistumista, jos vain on mahdollisuus. Ensi  keväänä tapahtuma järjestetään 25.5. Helsingissä. Se jää nähtäväksi nähdäänkö kyseinen tapahtuma toistamiseen tunturi-olosuhteissa ensi kesänä!





5/12/2018

RUKA | PROUD TO CALL THIS PLACE HOME

IMG_1553 IMG_1551 IMG_1655 IMG_1562 IMG_1566 IMG_1490

Viime syksynä löysin itseni asumasta Tampere-Helsinki akselilta. Vaikka asuin Tampereella yli puoli vuotta, se ei koskaan alkanut tuntua kodilta.. Koska "Home is not a place, it's a feeling". 


Vähän yli kuukausi sitten palasin sinne mistä olen lähtöisin. Ja aluksi se oli todella hämmentävää. Kaikki tuntui liian pieneltä ja mitään ei ikinä tapahtunut. Vaikka tapahtui kyllä. Olinhan kuukauden päivät joka viikonloppu kuvaamassa kaikenlaista alkaen Ski Pridestä päättyen vappuun. 

Torstaina kuitenkin kaikki loksahti paikalleen. Mäkihyppytornista vieläkin lumista tunturin huippua katsellessani tajusin kuinka tärkeä ja rakas tämä paikka on. Kaunista luontoa silmän kantamattomiin ja toinen toistaan huikeampia ihmisiä.

"Ethän sä pelkää korkeita paikkoja?" Multa kysyttiin, kun oltiin jo puolessa välissä menossa mäkihyppytorniin.Vastasin, että en tai että en oikeastaan tiedä. Tuulisella säällä mäkihyppytonissa seistessä tajusin, että kyllä mua vähän pelottaa. Pitkästä aikaa käden upottaminen poron turkkiin sai mut tuntemaan entistä enemmän siltä, että tänne mä kuulun.

Mutta oikeasti se hetki. Sellainen seestinen: "Mä olen kotona." hetki tuli, kun istuin muutaman some-vaikuttajan kanssa kodassa, jonka ainoa valo tuli tulesta. Join elämäni parasta kahvia ja kerrankin en tuntenut oloani oudoksi, kun otin kuvia ruoasta. Koska kaikki muutkin teki niin.

Vaikka kyllähän mä välillä kaipaan Helsinkiä, varsinkin Kalliota. Sitä isoa ikkunalautaa ja ruuhkaisia katuja. Tiedän, että jossain vaiheessa elämä tulee kuljettamaan mut sinne. Mutta: Ruka on mun koti, ja mä oon todella ylpeä siitä, että voin sanoa noin.

ENG: Last fall I surprisingly found myself living in Tamoere-Helsinki area. Even though I lived in Tampere for half an year, it never felt like home. Because home is a feeling, not a place.

About a month ago I came back where I've lived all my life. And it felt weird at first. Everything felt so small and out of order. Even though the first month I was back my weekends were filled with everything from Ski Pride to First of May.

Last Thursday I really felt that I'm home. I stood in a ski jump tower and all I saw was a breathtaking view. Mountains cowered in snow. Beautiful and clean nature and even better people.

"You're not afraid of heights?" I was asked when we were in the middle of climbing to the ski jump tower. No, or I'm not sure, I answered. And yeah, I am a little afraid of heights and I realized it when I stood in the tower in a really windy weather.

I patted reindeers and it made me feel like I'm at home. But the feeling really kicked in, when I sat in front of a fireplace and  was surrounded by social media influencers. I had the best coffee I've ever had and I didn't deel weird when I took photos of my lunch, because everyone else was doing it too.

I miss Helsinki and especially Kallio. The huge windowstill and people around me. But I know that someday I'll be back in there. And in the mean time I'm proud to call Ruka home.

And super many thanks to Viktoria from @bluemoonthecrew for modeling me in the second capture without even knowing.




5/04/2018

PORTRAITS | "OOTKO SÄ NEEA?" / WAPPULOUNAS 2018

IMG_0315 IMG_0320 IMG_0322 IMG_0434 IMG_0439

Viime viikonloppuna pistettiin laskukausi pakettiin Wappulounaan merkeissä. Allekirjoittaneelle se tarkoitti kuukauden kestäneen keikkakuvausputken päättymistä - ainakin hetkeksi.

On todella hämmentävää, kun joku tunnistaa mut jossain. Siis vaikka lähtöasetelma olisikin se, että seurataan toisiamme ja ollaan vaihdettu joskus muutama sana Instagramin kommenttiboxissa. Tunnetaan, mutta ei tunneta. Varsinkin kun allekirjoittaneen Instagramissa ei ole kovin montaa kuvaa omasta naamasta. 

Ja vaikka sitä vähän hämmentyykin niissä tilanteissa, kun joku kysyy et "Ooksä Neea?" Tai kertoo tunnistaneensa mut mun blogista tai tykkäävänsä mun kuvista. Hämmennystä enemmän ne hetket lämmittää sydäntä. Tulee olo, että tekee jotain sellaista joka merkitsee ainakin jollekin jotakin (muullekin siis kuin itselleni..) 

Kuvissa olevat Yung Hefe, Rowine, Tyttökojootit / DJ Mun jalat puutuu joka sunnuntai ja Fiktio tekivät mun lauantai-illasta oikein kivan. Ja myös minä itse, koska itseni pieneksi tuntemisesta huolimatta uskalsin kysyä, että saanko mä ottaa susta kuvan ja muutenkin olla sosiaalinen. Asia, jonka nimittäin tajusin tuona lauantaina seisoessani kylmästä hytisten terassilla selittäessäni valokuvaamisesta, kesästä, keikoista ja mustikoista: Hyvät keskustelut tekee mut onnelliseksi. 

4/29/2018

GIGS | NELJÄ GASELLIA JA KAKSI VALOKUVAAJAA ON YHTÄ KUIN TILANPUUTE / SPRING BREAK 2018

IMG_9934 IMG_0105 IMG_9883 IMG_9766 IMG_0070


Niin kuin edellisessä postauksessa mainitsin, viime viikolla Rukan rinteet ja yöelämän täytti, tietynlaisen kevään kohokohta - leiman saanut Spring Break. Perjantaina todistin, kuinka hyvät bileet Töölön Ketterä saa halutessaan aikaan ja lauantaina puolestaan olin yhtä hymyä Gaselleiden takia.


Allekirjoittaneen musainnostuksesta sen verran, että ensimmäinen kosketus suomi räpin maailmaan oli juurikin Gaselleiden kautta. Ja kun muutama vuosi sitten tajusin omistavani elämänsä kunnossa olevan vinyylisoittimen niin pitihän sitä sitten ostaa niitä vinyylejäkin kaapissa olevien vanhemmilta peruja olevien klassikoiden jatkoksi. Ensimmäinen vinska joka tuli ostettua, oli mikäpä muukaan kuin Gasellien vuonna 2012 julkaistu Kiittämätön, jonka kansitaide on kaikessa minimalistisuudessaan ja raffiudessaan erittäin kaunis.

Minimalisoin otsikkoa hieman, mutta oikeastihan viime lauantaina osan illasta tilanne oli kuvatun kaltainen: lavalla oli neljän Gasellin lisäksi allekirjoittanut sekä toinen valokuvaaja, yksi videokuvaaja ja aikaisemmin päivällä oman keikkansa heittänyt Karri Koira, sekä Ruudolf. Kyllä siinä vähän tuli sellainen jähmettyminen ja jäätyminen, että mihinkäs tässä voi seuraavaksi oikein liikahtaa ettei vaan vahingossa:

1. ole kenenkään tiellä
2. törmää kehenkään
3. sotkeudu omiin jalkoihin, kun koittaa katsoa liian tiiviisti muiden liikkeitä ja ajoittaa omat niiden mukaan. 

Kaikesta kuitenkin selvittiin ja hyvällä fiiliksellä!

4/24/2018

GIGS | TÖÖLÖN KETTERÄ TIETÄÄ MITEN PISTETÄÄN BILEET PYSTYYN

IMG_9515 IMG_9389 IMG_9485 IMG_9286


Joka kevään kohokohdasta - Spring Breakista on jäljellä vain tuhat kuvaa kamerassa, mustelma kyynärpäässä ja päälaelleen kääntynyt unirytmi. Viikonloppuun mahtui lukuisia hyviä keskusteluja ja keikkoja - joista ensimmäinen oli Töölön Ketterä perjantain alkuillasta. 

Töölön Ketterää on tullut kuunneltua bändin alkuajoista asti, mutta syystä tai toisesta tilaisuutta käydä tsekkaamassa heidän keikkameininkiä ei ole siunautunut - siis ennen viime perjantaita. Minulla ei sinänsä ollut minkäänlaisia oletuksia keikan suhteen, koska en omannu aikaisempaa kosketuspintaa kyseisen kokoonpanon keikoilta. Ja vaikka niitä odotuksia ei ollut - Töölön Ketterä onnistui yllättämään erittäin energisellä vedolla - joka upposi bilekansaan kuin häkä. 

Lisää fiiliksiä Spring Breakista luvassa tällä viikolla!

4/21/2018

RUKA / SKI PRIDE 2018 / KOHTAAMISIA SYVÄSSÄ PÄÄSSÄ

IMG_7202 IMG_7196 IMG_8281 IMG_8113_2 IMG_8289

Kameran kennolle ikuistettuja kohtaamisia viime viikonlopun Ruka Ski Pride - tapahtumassa. Loppukevät keskellä yhtä Suomen suurimmista ja vilkkaimmista laskettelukeskuksista on ihmisen parasta aikaa parhaimmillaan. Ihmisiä, niin tuttuja kuin tuntemattomia - tunnettuja ja tuntemattomia. 

Viime perjantai-sunnuntain aikana oli niin helppoa nykäistä ihmistä hihasta ja kysyä: "Hei anteeksi, saanko mä ottaa susta kuvan?" Etten edes muista, koska viimeksi se olisi ollut niin helppoa. 

Kuvissa muun muassa radiopersoona Laura Haimila, Cristal Snow & NikoLa, Pete Parkkonen sekä ruotsalainen saksofonisti Andréas Ehmke. Toiseksi viimeisessä kuvassa toinen israelilaisesta DJ Shaked Dudovich - kaksikosta Ski Pridestä vastanneen tuottajan kanssa. Alimmassa puolestaan Ruotsin Voicesta tuttu Vera Wejner toisen Shaked Dudovich DJ'n kanssa. 

Tänä viikonloppuna sama teema jatkuu. Kiirettä aamusta iltaan jokakeväisen kohokohdan - Spring Breakin, sekä samaan aikaan järjestettävän Ski or Dien muodossa.

ENG: Moments where two people meet, captured in last weekend's Ruka Ski Pride in Finland. Spring in the middle of the best known and busiest ski resorts in Finland can't be nothing else but good. I've met so many lovely people - some I've known already and some strangers as well.

"Hey, excuse me, can I take a photo of you?" I've always scared a little to ask that question. But last Friday-Sunday those words came out of my mouth so easily.

Pictures include Finnish radiopersonality Laura Haimila, Cristal Snow & NikoLa, Pete Parkkonen with Swedish saxophonist Andréas Ehmke. Ski Pride's producer and one of Israel's Shaked Dudovich DJ in the second last one. And the last one features beautiful smiles of Vera Wejner, who is known from Sweden's Voice and the other half of DJ Shaked Dudovich.

This weekend's plan is the same as last weekends. I'm gonna be busy from the first rays of sunrise until it's completely dark and the only light you can see is coming from street lights. Every spring's highlight - Spring Break and also Ski or Die is on.