Niin kuin edellisessä postauksessa mainitsin, viime viikolla Rukan rinteet ja yöelämän täytti, tietynlaisen kevään kohokohta - leiman saanut Spring Break. Perjantaina todistin, kuinka hyvät bileet Töölön Ketterä saa halutessaan aikaan ja lauantaina puolestaan olin yhtä hymyä Gaselleiden takia.
Allekirjoittaneen musainnostuksesta sen verran, että ensimmäinen kosketus suomi räpin maailmaan oli juurikin Gaselleiden kautta. Ja kun muutama vuosi sitten tajusin omistavani elämänsä kunnossa olevan vinyylisoittimen niin pitihän sitä sitten ostaa niitä vinyylejäkin kaapissa olevien vanhemmilta peruja olevien klassikoiden jatkoksi. Ensimmäinen vinska joka tuli ostettua, oli mikäpä muukaan kuin Gasellien vuonna 2012 julkaistu Kiittämätön, jonka kansitaide on kaikessa minimalistisuudessaan ja raffiudessaan erittäin kaunis.
Minimalisoin otsikkoa hieman, mutta oikeastihan viime lauantaina osan illasta tilanne oli kuvatun kaltainen: lavalla oli neljän Gasellin lisäksi allekirjoittanut sekä toinen valokuvaaja, yksi videokuvaaja ja aikaisemmin päivällä oman keikkansa heittänyt Karri Koira, sekä Ruudolf. Kyllä siinä vähän tuli sellainen jähmettyminen ja jäätyminen, että mihinkäs tässä voi seuraavaksi oikein liikahtaa ettei vaan vahingossa:
1. ole kenenkään tiellä
2. törmää kehenkään
3. sotkeudu omiin jalkoihin, kun koittaa katsoa liian tiiviisti muiden liikkeitä ja ajoittaa omat niiden mukaan.
Kaikesta kuitenkin selvittiin ja hyvällä fiiliksellä!
